Hei Hei Mitä kuuluu?

(Teksti sisältää mainoslinkin, joka on merkattu *merkillä)

Heippa, pitkästä aikaa. 
Blogi on jäänyt unholaan, mutta instagramin puolella @lauranelamaa olen päivitellyt kuulumisiani melko säännöllisesti. Blogin käyttäminen hieman takkuaa, ei tahdo enää muistaa mistä mikäkin toiminto tapahtuu. 

Olen puolen vuoden ajan tehnyt Muutosvalmennuksen kanssa yhteistyötä. Valmennus on tuntunut oikein mukavalta, se ei ole dieetti vaan nimensä mukaisesti muutosvalmennus eli tähdätään elämäntapamuutokseen. Valmennus kestää yhteensä vuoden. Se sisältää jokaviikkoisia luentoja eri aiheista eli tietoa tulee pikkuhiljaa mikä on hyvä. Lisäksi valmennus sisältää reseptikirjan ja treenipankin sekä paljon muuta. Treenipankissa on liikkeitä niin salille kuin kotona  tehtäviä treenejä. Lisäksi kehonhuolto harjoitteita. 

Kuntosalilla olen käynyt 1-2 x viikossa. Viime aikoina melkein tuon kaksi kertaa viikossa. Se on tuntunut melko hyvältä. Ja voimaakin on tullut hieman lisää, mikä tietenkin motivoi itseäni. Minulla on useampikin treenikaveri joka käy samalla salilla, joten se on auttanut siinä että on tullut lähdettyä salille.

Eka kerta salilla, jälleen kerran...

Monen kuukauden pohdinnan jälkeen liityin takaisin Liikkuun. Ja pitkästä aikaa tuntuu olevan intoakin siihen. 

Keskiviikkona menin ekaa kertaa tauon jälkeen salille. Ennen salille menoa minua jännitti ja jostain syystä pelottikin. Salille päästyäni minua jännitti, oksetti ja ahdisti. Ehdin olla salilla kymmenisen minuuttia ja lämmitellä rauhassa. 

Minulla oli sovittu käynti kaupungin liikunnanohjaajan kanssa, hän oli tehnyt minulle kaksi saliohjelmaa vetävät ja työntävät liikkeet. Alkuun juteltiin hetki liikuntamotivaatiosta ja salilla käymisen aloituksesta. Tämän jälkeen käytiin saliohjelmat läpi ja liikunnanohjaaja katsoi miten tein liikkeet. Vaikka olen salilla käynyt useita kertoja, oli kiva saada taas uusi ja hieman erilainen ohjelma. Sain myös hyviä vinkkejä liikkeiden tekemiseen. Jännitykseni laukesi heti tavattuani liikunnanohjaajan ja oli hyvä että ensimmäinen käyntini oli hänen kanssaan. Sovimme aluksi maltillisen tavoitteen, että kävisin kerran viikossa salilla. Enkä ota siitä mitään paineita. 

Vaikka kävimme kaikki liikkeet läpi ja teimme niitä n. 10 toistoa. Minulla tuli etureidet kipeäksi useammaksi päiväksi, eli treeni meni perille :D

Salille "korona tauon" jälkeen ja 10 faktaa minusta blogitaukoni ajalta

Lopetin salilla käymisen 2020 kesällä, innostus oli lopahtanut ja Koronan takia ei tehnyt myöskään mieli mennä salille. Korona oli hyvä syy jättää kuntosaliharrastus tauolle. 

Palaan Liikkuun ensi viikolla ja keskiviikkona on sovittu kaupungin liikunnanohjaajan kanssa tapaaminen kuntosalille. On helpompaa palata kun on joku tukena ja tekemässä kuntosaliohjelmaa tuekseni. 

Haluatteko lukea postausta ensimmäisestä salikerrastani taukoni jälkeen ja mitä se minussa herätti?

Nyt kun Korona on sairastettu ja jälkitaudeista selvitty olen pikkuhiljaa kypsyttänyt ajatusta palata kuntosaliharjoittelun pariin. Toistuvat niska/hartia/selkä/polvi kivut ovat saaneet ajatukseni vahvistamaan lihaksiani, jotta kipuilusta pääsisi eroon. Työni on fyysistä ja yliliikkuvat nivelet myös kiusana. 

Syyskuussa olisi tarkoitus lähteä Lappiin vaeltamaan, joten kunnon kohotus sitäkin varten on hyvä aloittaa nyt. Jotta paikat kestää kävelyä ja epätasaista maastoa. Olemme muutenkin enoni kanssa käyneet keväästä syksyyn käynyt lähiseutujen luontopoluilla. Joten jotain tarvitsee tehdä jotta pysyn hänen perässään :) 

Nyt pitkästä aikaa tunnen innostuvani kuntosalista ja ylipäätään liikunnasta kuukausiin.

Loppuun 10 faktaa minusta blogitaukoni ajalta:

• Liikuntani on lähinnä koostunut rauhallisista kävelyistä metsässä tai luontopoluilla. 
• Olen jälleen kerran rapakunnossa.
• Olen koukussa kofeiinia sisältäviin juomiin (Nocco, Celcius ym)
• Minulla oli Tietzenin oireyhtymä eli rintalihasten rusto/rustot oli tulehtuneet. Luulin että saan sydänkohtauksen. Rintani oli todella kipeä.
• Syön liikaa karkkia, sipsiä ja roskaruokaa (yllätys!)
• Olen päivitellyt instaan ajoittain kuulumisiani enemmän kuin tänne (lauranelamaa)
• Olen ostanut uuden läppärin, jossa on kosketusnäyttö. Joten kirjoittelu tänne sen takia ei pitäisi olla ongelma. 
• Olen käynyt lyhytterapiassa työpsykologilla, josta olen kokenut saavani apua. 
• Olen ollut viimeisen vuoden aikana enemmän töistä poissa kuin koskaan. 
• Olen miettinyt lähes päivittäin alanvaihtoa, koska koen hoitoalan olevan uppoava laiva jonka mukana en haluaisi upota. Sijaistilanne ja vajaalla tekeminen on pahimmillaan 20 vuoteen. 

Toivottavasti täällä on vielä lukijoita, joita kiinnostaa lukea kuulumisiani. Pitkästä aikaa tunnun innostuvani jälleen blogin kirjoittamisesta, katsotaan kuinka pitkälle se vie. 

Onko toiveita mistä haluaisitte lukea tulevaisuudessa blogistani?

Ilmianna hyvä blogi tai instargam tili :)

Pitkästä aikaa jälleen blogin äärellä, yritän nyt ryömiä blogi maailmaan takaisin. Innostua kirjoittamisesta ja muiden blogien lukemisesta. Saada inspiraatiota ja innostusta muista ihmisistä. 

Ilmianna minulle oma tai jokin seuraamasi blogi :) Myös instagram tili käy. 

Olen erityisesti kiinnostunut seuraavista aiheista elämäntapamuutos, hyvät/helpot ruokareseptit, meikkaus/ihonhoito ja erilaiset mielenhyvinvointi asiat kiinnostavat. 
Olen kuitenkin avoin ehdotuksille ja eri aiheille, joten ehdota rohkeasti mielenkiintoisista seuranta mahdollisuuksista.  

Yksinäisyys

 Julkaisinkin tästä jo lyhyen tekstin instagramin puolella, mutta päätin nyt tulla tännekin avaamaan ajatuksiani. 

Yksinäisyys, on tunne jota koen aika useinkin. Minulla on läheisiä ihmisiä ja tekemistä ympärilläni, mutta kaikesta huolimatta koen useinkin itseni yksinäiseksi. Ulkopuolisen silmin näyttää varmasti siltä, että minähän olen koko ajan menossa/tekemässä jotakin. Mutta se ei minun tunnettani poista, eikä helpota. Koen liiankin usein itseni yksinäiseksi, varsinkin iltaisin. Vaikka nautinkin kutomisesta ja sarjojen katselusta. Yksinäisyys tuntuu tuskaisena ja ahdistavanakin tunteena. 

Olen pitänyt jo pitkään näitä ajatuksia itselläni ja mietin että ehkäpä niistä on aika alkaa puhua ääneen. 

Me ihmiset koemme asiat niin eri tavalla. Toinen kaipaa enemmän elämäänsä ihmisiä ja tekemistä kun toinen. Joku ihminen kokee herkemmin yksinäisyyttä kun toinen. On varmaan ihmisiä jotka kaipaavatkin sitä että saavat olla yksin. On luonnollista että hektistä perhe arkea ihminen kaipaa välillä sitä että saa olla yksin. Mutta toisaalta yksin oleminen ja yksinäisyys ovat loppujen lopuksi kaksi täysin eri asiaa.