Suurin muutos - valmennuksessa oli vapaaehtoinen herkuttomuushaaste, johon päätin osallistua. Haasteen oli tarkoitus kestää kaksi viikkoa ja olen nyt ollut herkuttelematta 17,5 päivää.
Halusin kokeilla onko minusta siihen ja onnistuin. Olen niin ylpeä itsestäni että tein sen ja pystyin siihen. Nyt sitten pitää opetella jonkinlainen kultainen keskitie asian suhteen. Mitä se sitten kohdallani tarkoittaa on itsellekin vielä arvoitus.
Teen elämäntapamuutosta joten herkuttelu silloin tällöin kuuluu elämään. Ainakin minulla.
Olen ollut ja olen jonkinlainen herkkuaddikti, kun otan jotain pientäkin en pysty helposti lopettamaan ja herkuttelu saattaa jatkua monta päivää. Olen myös tunnesyöjä joka syö jokaiseen tunteeseen.
Välillä elämä tuntuu myös tylsältä kun ei voi sitä rikastuttaa herkuttelemalla.
"Otan sen yhden keksin ja ajattelen että tää päivä on kuitenkin pilalla terveellisyyden suhteen. Niin sitten pitää vetää kaksin käsin ja kaikkea"
Siksi onkin tärkeää löytää se kultainen keskitie asian suhteen ja kohtuus.
En halua luokitella mitään ruokaa tai syötävää kielletyksi vaan kaikkea voi syödä kohtuudella ja silloin tällöin.
Luethan edellisen postaukseni Suurin muutos- valmennuksen tuloksista :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti