Laura: Miten ja milloin minusta tuli ylipainoinen?

Olen vanhan blogimme aikoihin tehnyt jo postauksen kyseisestä aiheesta, mutta ajattelin nyt tehdä uudestaan. Kaikki eivät ole varmaankaan tekstiä lukenut ja asioita on hyvä kerrata. Eikö kertaus ole opintojen äiti, vai miten se meni. Kerron myös samalla hieman harrastustaustaani.

Kun päätin yläasteen ja aloitin lähihoitajaopinnut vuonna 1999. Painoin terveystarkastuksessa 55kg yläasteen loppuolella. Muistan yläasteen terveydenhoitaja sanoneen minulle jossain vaiheessa yläastetta että painokäyräni menee normaalipainoisten alarajoilla. Pitutta minulla oli tuolloin 158cm, kolme senttiä on tullut sen jälkeen pituutta lisää. En pitänyt itseäni tuolloin ylipainoisena mutten hoikkanakaan. Minulla oli silloinkin pieni pömppövatsa, en ole koskaan timmissä kunnossa ollutkaan. Posket ovat mielestäni aina olleet pyöreät.

Yläasteen ja lähäriopintojen ajan jaoin mainoksia kerrostaloon. Muistan jakaneeni yhden kerrostalon 4 minuutissa, juosten portaat ylös ja alas. Harrastin partiota ja tyttökerhoa. Koskaan minulla ei ollut mitään kunnollista liikunnallista harrastusta, tuli kyllä kokeiltua jalkapalloa ja pikaluistelua. Lenkkeilyä olen aina harrastanut epäsäännöllisen säännöllisesti. Sali ja ryhmäliikunta harrastuksen löysin 2002-2003 työkavereiden ja työpaikan liikuntarahan innostamana. Niitä on tullut sitten harrastettua noista vuosista lähtien epäsäännöllisen säännöllisesti, välillä on ollut taukojakin.

Kotona meillä on aina syöty perus kotiruokaa. Kerran viikossa oli karkkipäivä ja saunapäivisin oli tarjolla jotain suolasta herkkua: pizzaa, lihapiirakkaa ym. Lapsena olin todella nirso ruuan suhteen, mutta ei meillä silti saanut muuta mitä oli tarjolla. Nuorena ja aikuisena olen pitänyt aina vihanneksista ja kasviksista. Tykkäsin/tykkään kasvisruuasta. Nuorena olinkin 3,5 vuotta kasvissyöjä koska en tykännyt vain lihasta.

Vuonna 2000 vanhempani ostivat kesämökin jossa alkoivat viettää paljon aikaa ja minä jäin yksin kotiin. Niihin aikoihin aloin tekemään myös kesätöitä josta sain omaa rahaa. Samoihin aikoihin myös Hesburger tuli paikkakunnallemme, lempiruokani siihen aikoihin. Olen aina rakastanut roskaruokaa ja varsinkin kaikkea suolaisia herkkuja: sipsiä, hampurilaisia, ranuja, majoneesia, dippiä ym.ym. Toki makeakin minuun uppoo nykysin. Noihin aikoihin tuli syötyä enemmän tuota suolaista. Ja koska minulla oli omaa rahaa herkkuja meni kurkusta alas aika lailla. Minulla ei ole muistikuvia siitä miten olen uusinut vaatevarastoani lihomisen myötä, vaikka kuinka yritän muistella. Paino pääsi pikkuhiljaa kipuamaan ylöspäin.

Vuonna 2001-2002 vaihdoin eri paikkakunnalle opistelemaan ja eikä rahaa ollut herkkuihin. Kotona sain aina mukaan ruokakassin, jolla elelin sitten viikon.
Suurin käännekohta tapahtui vuoden 2002 lopussa kun valmistuin lähihoitajaksi ja sain töitä. Vuorotyön myötä painokäyräni lähti nousuun. Vuorotyön väsyttämänä oli helppo hakea jotain pikaruokaa ja syödä kaikkea epäterveellistä. Tuli myös juhlittua aina kun oli vapaata. Yövuoroissa oli kiva syödä karkkia ja sipsiä jotta jaksoi valvoa. Iltarvuoron jälkeen teki ja tekee edelleen mieli roskaruokaa, vaikka olisin syönytkin työvuoron aikana terveellisesti.
2003 vuoden alussa minulta leikattiin nielurisat, olin todella kipeä leikkauksesta ja hädin tuskin pystyin reiluun viikkoon syömään. Paino tippui reilussa viikossa 5kg, tuon jälkeen kun pystyin taas syömään muistan syöneeni kuin en olisi eläissäni saanut ruokaa. Vuodesta 2000 - tähän päivään painoni on hiipinyt pikkuhiljaa ylöspäin, välillä on ollut vuosien saatossa suvanto vaiheita. Välillä paino on laskenut ja noussut sen jälkeen korkojen kera. Olen siis tyypillinen jojoilia.
Kaipa sitä vaatekaappia tuli huomaamatta uusittua ja aina piti ostaa hieman suurempia vaatteita. Jotenkin tein sen salaa itseltäni koska asiasta ei kunnollista muistikuvaa ole. Muistan painossa kymmenysten ylitykset ja minun ajatelleen että kunhan ei sitten yli 80 ja kun se oli ylitetty, rauhoittelin itseäni ettei tämä vielä paha rasti ole.
Syömällä olen siis itseni lihottanut mutta kyllä se vuorotyö on tuonut omat haasteensa tähän palettiin. Olen syönyt iloon, suruun, yksinäisyyteen, krapulaan, väsymykseen ymym

Vuorotyön on kerrottu altistavan ylipainolle, diabetekselle, sydän ja verisuonisairauksille, rintasyövälle, ruuansulatuskanavan oireille (närästys, vatsakipu, ilmavaivat). Lisäksi vuorotyön on kerrottu aiheuttavan uniongelmia ja vaihtuva päivärytmi sekoittaa hormitoimintaan. Päänsäryt taitavat myös olla vuorotyöntekijän kiusa, varsinkin yövuorojen yhteydessä. Hormonipitoisuuksien muutoksilla on vaikutusta ruokahalua ja kylläisyyttä sääteleviin tekijöihin. Olen useista eri lähteistä lukenut kyseisistä haitoista. Voi olla että niitä on muitakin haittoja.

http://www.imgrum.net/user/vainhoitsujutut/2227050450/1218599754721070541_2227050450

Täällä voit käydä lukemassa, kuinka vuorotyöntekijän kannattaa syödä ja koostaa ateriansa. Tämän tyyppisiä löytyy netistä varmasti muitakin.