Laura: Kuulumisia :)

Heipppa pitkästä aikaa:) En oikein tiedä mistä aloittaa.
Kesäni meni ihan eritavalla kuin olin ajatellut, laihdutus ei ollut mielessäni juuri lainkaan. Kesän aikana kävin muutamia kertoja salilla ja lenkillä. Geokätköilyä harrastin joitakin kertoja ja marja/sienimetsässä tuli käytyä muutaman kerran (pakkanen on täynnä mansikoita, mustikoita, punaherukoita, sieniä, vadelmia ja omatekoisia mehuja). Syötyä tuli mitä sattui ja miten sattui. Kesän aqikana kiloja ei ole tullut takaisin kuin yksi, mikä on suuri ihme:) kroppani vain on löysemmässä kunnossa kuin ennen kesää jolloin kävin sännöllisesti salilla :(
Kun ei ole ollut säännöllistä liikuntaa huomaan polvi- sekä selkähartiaseudun vaivojen kiusaavan minua säännöllisesti.
Nyt olisi tarkoitus pikkuhiljaa alkaa liikkumaan, sekä syömään säännöllisesti ja terveellisesti. Olen viikonlopun aikana lueskellut muiden blogeja ja selaillut salaattireseptejä. Yhdet liikuntatreffitkin kaverin kanssa olen sopinut torstaille :)
Olen huomannut että oloni on usein hyvin melankolinen. Huomaan että kiinnitän huomioni useasti vain negatiivisiin asioihin. Pienikin vastoinkäyminen saa mieleni helposti apeaksi. Katselin tuossa jo netistä "positiivisen ajattelun opettelun " kirjoja joita voisin kirjastosta lainata, jos niistä olisi apua. Otan mielelänni myös vastaan vinkkejä asian tiimoilta, kertokaa vinkkejä ja auttakaa minua samaan mieleni positiivisemmaksi:)

Laura: Surun keskellä....

Minulla on suru-aika joten blogikin on viettänyt hiljaisuutta ja suru-aikaa. Kerroin loppuvuodesta että lähipiiristäni ihminen on sairastunut vakavasti. Alussa tiedettiin jo että parannuskeinoa ei ole, mutta hoidoilla saataisiin "ostettua lisäaikaa". Hoidot tehosivatkin alussa ja iskä sai viettää suhteellisen normaalia elämää. Käytiin paljon kätköilemässä yhdessä ja tehtiin välillä porukassa ruokaakin:) Touko- kesäkuun aikana tilanenne paheni yllättäen ja syöpä levisi. Tilanne tuli yllätyksenä koska isäni oli kuitenkin ollut koko sairauden ajan suhteellisen hyväkuntoinen. Lääkärin sanoin "syöpä pääsi leviämään salakavalasti koska mies oli niin hyväkuntoinen.
Kesäkuun loppupuolella isäni nukkui ikuiseen uneen vähän päälle kuusikymppisenä, mielestäni aivan liian nuorena. Tähän astisen elämäni kovin paikka :( Suru, tuska ja ikävä on suunnaton, sitä ei pysty edes sanoin kuvailemaan.  Sitä ihminen ajattelee sinisilmäisenä että omat vanhemmat elää vanhaksi asti.
Iskä oli avulias ihminen, aina valmis auttamaan minua ja muitakin jotka hänen apuaan tarvitsivat. Iskä järjesti välillä omat menonsa sen mukaan että pystyi muita auttamaan. Hän oli kova korjaamaan ja rakentamaan kaikenlaista. Ja saikin aina toteuttaa minun keksimiäni rakennuspuuhia. Iskä osasi korjata melkein kaiken eli hän oli kätevä käsistään. Iskä oli suorapuheinen mies, ei mikään turhan höpöttöjä. Hän kuitenkin tykkäsi keskustella ihmisten kanssa ja tuli toimeen melkeimpä kenen kanssa tahansa.
Iskälle pystyi aina soittamaan ja hän osasi välillä jopa puhelimessakin neuvoa miten jokin asia hoituu. Muistan erään puhelun hänelle kun olin ystäväni luona ja kokosimme hänelle sellaista veneen mallista riippukeinua jossa piti kiristää muttereita ym. Soitin isälleni kysyen "mulla on nyt kädessä räikkä ja tällanen keppi missä on holkki, miten saan näillä kiristetty?" Ja iskä tiesi mitä tarkoitin ja neuvoi miten saatiin kiristettyä mutterit ym. mitä ikinä ne olikaan. Ystävät nauroivat katketakseen vieressäni, ihan vaan sitä miten puhuttiin puhelimessa:)
En tiedä koska pystyn poistamaan hänen numeronsa puhelimestani, ehkäpä sen aika tulee sitten joskus. Ystäväni sanoi että siihen tulee oma aikansa, hän on ollut samassa tilanteessa muutamia vuosia sitten.
Minulla on ystäviä jotka ovat menettäneet isänsä ja heiltä olen saanut hyvää vertaistukea. Toki muutkin ovat tukeneet minua.  

"Enkelit valkoiset taivaalta tuolta, pitäkää iskästä hyvää huolta <3 Halauksin isin pikkutytär"

Mietin kauan että kirjoitanko asiasta blogiin, mutta päätin että jos kirjoittaminen auttaisi minua jotenkin. Kun sain tämän tekstin valmiiksi, mietin tuliko kaikki kirjoitettua mitä halusinkin sanoa. Ainakin tällä erää tuli.

Laura: Minkä takia minä liikun?

Tämän vuoden alussa aloitin treenaamisen "pakkopullana" koska minulla oli polvi ja niskavaivoja. Lääkäri kertoi että reisilihaksia vahvistamalla polvivaivat helpottuvat ja pakko myöntää että ne ovat helpottuneet.

Otin vuosijäsenyyden salilla ja sain ammattilaisen tekemän saliohjelman itselleni jossa oli huomioituna polvivaivani. Tein jalkaliikkeinä alussa: prässiä ylöspäin, etu ja takareisiä laittessä, sekä reiden lähentäjiä ja loitontajia laitteessa. Polveni eivät ärtyneet näistä liikkeistä. Nykyään teen välillä jo vähän kyykkyjä ilman painoja. Polvet ovat olleet rauhalliset jo muutamankin kuukauden ajan.

Tuon "pakkopulla" vaiheen alussa salilla minua auttoivat ystäväni joiden kanssa kävin siellä. Olen kiitollinen että sain aina kaverin salille, koska muuten en olisi sinne mennyt!! Alussa koin suuriakin ahdistuksen tunteita salia kohtaan, hävetti mennä ylipainoisena salille. Tuntui että kaikki katsoivat säälien minua, vaikka asia ei todellakaan ollut niin. Eihän siellä kenellekään ole aikaa katsella muiden tekemisiä. Pakko myöntää että itse välillä seuraan muiden liikkeittä jotta saan vinkkejä omaan treeniini:) 

Tykkään treenata salilla ystävieni kanssa, paritreeni on parasta! Siinä tulee enemmän haastettua itseä/kaveri voi haastaa sinua tekemään paremmin/enemmän:) "Uskaltaa" kokeilla isompia painoja!

Olen myös huomannut miten liikunta vaikuttaa mielialaan, mieli virkistyy ja tulee paremmalla mielellä. Jopa mieli hieman maassa huomaa että liikunnan jälkeen on huomattavasti paremmalla tuulella ja iloisempi:) 

Useimmiten liikunnan jälkeen tekee myös mieli syödä terveellisesti.

Olen huomannut että jaksan paremmin töissä kun pitää enemmän kunnostaan huolta. 

Myöskään niskavaivat ovat helpottuneet, välillä vaivaavat edelleen. Pyrin säännöllisesti verryttelemään niitä kepillä ja rullaamalla foam rollerilla. Sekä tietysti venyttelemään. Edellä mainittuja voisi hyvinkin tehdä usemmin;)

Tietenkin kunnon kohoaminen ja painojen lisääminen salilla lisäävät motivaatiota liikkumiseen.

Kyllä edelleenkin on päiviä jolloin minua ei huvita liikkua, enkä saa aikaiseksi lähdettyä liikkumaan tuolloin. Ystävän kanssa sovitut treenit ja lenkit auttavat välillä asiaa. Pakko myöntää että kyllä silloin tulee helpommin lähdettyä liikkumaan kun asiasta on sovittu jonkun kanssa<3

Miksi sinä tykkäät liikkua? Mikä saa sinut liikkumaan? 

Laura: Paha tapani verrata itseäni muihin....

Syy miksen ole hetkeen kirjoitellut on ollut seuraavanlainen: en ole keksinyt mitään kirjoitettavaa. Otsikon tekstiä olen kyllä moneen kertaan muotoillut päässäni:) Kun Fitnetin valmennus loppui, olen ruokavalion suhteen ottanut rennommin. Salilla olen säännöllisesti käynyt, pyöräilemässä silloin tällöin ja muutaman kerran lenkilläkin. Lenkeillä olen todennut että aerobinen kuntoni on aika kehno ja lenkeillä tarttis käydä enemmän.
Paino/mitat on pysyneet samassa viime mittauksesta. Tähän on pakko olla tyytyväinen.
Vielä olisi 1,5kk kesäloman alkuun aikaa tiputtaa painoa ja kiinteytyä:) Saapa nähdä kuinka muijan käy:)

Mutta vihdoin otsikkoon: Paha tapani verrata itseäni muihin. Huomaan vertaavani itseäni useasti muihin ihmisiin ja jopa ystäviini. Huomaan olevani "hyvällä tavalla" kateellinen. Ajattelen että "Miten x laihtuu enemmän/nopeammin kun minä" tai "Miten x jaksaa nostaa painoa enemmän kuin minä kuntosalilla" tai "Miksi jonkun blogia luetaan enemmän kuin meidän" Listaa voisi jatkaa vielä pidemmällekin. Tämä on todella ärsyttävä ja ehkä jopa lapsellinenkin tapa josta haluaisin päästä eroon. Koska huomaan kokevani turhautumista myös asian suhteen "Mitä teen väärin, kun laihdun hitaammin"tai "Miksi en jaksa nostaa punttia niin paljon kuin x"
Olen yrittänyt  miettiä mistä tällainen tapa johtuu? Miksen voi olla täysin tyytyväinen omiin saavutuksiini ja omaan tahtiini kehittyä tässä projektissa? Miksen voi ajatella että oma tahti on paras tahti?
Mietin tätä kirjoittaessani että kehtaanko tällaisen tekstin julkaista, kuitenkin hieman hävettää tällaiset ajatukset itseäni. Päädyin kuitenkin julkaisemaan koska teksti/ajatukset ovat pyörineet useasti päässäni.
Kirjoitin aikaisemmin että olen "hyvällä tavalla" kateellinen, ajattelen asian olevan näin koska olen kuitenkin oikeasti onnellinen muiden puolesta ja heidän onnistumisistaan/saavutuksistaan.

HAUSKAA VAPPUA!! <3

Laura: herkkupäivä:)

Ei mikään tyypillinen laihdutusblogin teksti tai ei ainakaan pitäisi olla:) Koska tällaisen päivän nyt kuitenkin pidin niin haluan sen rehellisyyden nimissä jakaa täällä ja siinä ohessa muutaman reseptinkin. Tämä päivä oli sovittuna meikäläisten kanssa kun fitnetin nettivalmennus alkoi.

Poroperunoita ja fetasalaattia

POROPERUNA, tämä alkuperäinen resepti otettu Kattaus yhdelle kirjasta.
1 annos

1 Rosamunda peruna
1 pieni punsasipuli
2tl oliiviöljyä
50g kylmäsavuporon leikkeleviipalette
1 rkl tuorejuustoa
2rkl juustoraastetta (17% rasvaa korkeintaa)
Mustapippuria

Pese peruna ja kääri folioon. Kypsennä uunissa 200 asteessa noin tunnin. Kuori ja hienonna sipuli. Kuulota silppu öljytilkassa kuumalla paistinpannulla, älä ruskista.
Halkaise kypsä peruna kahtia ja koverra pehmeä sisus kuorista varovasti lusikalla. Jätä kuoren puolikkaat ehjiksi. Muhenna sisus haarukalla.
Kuutio poron leikkeleviipaleet. Lisää kypsennetty sipulisilppu sekä poronliha perunaseokseen.
Sekoita joukkoon tuorejuusto, jotta saat notkeahkon ja tasaisen massan. Mausta mustapippurilla.
Asettele seos takaisin perunan kuoriin. Ripottele päälle juustoraaste.
Laita perunanpuolikkaat takaisin uunin pellille leivinpaperin päälle ja paista 5-10minuuttia, kunnes juustoraaste on sulanut ja saanut hieman väriä.
Nauti uuniperuna salaatin tai höyrytettyjen kasvisten kera.

Tämä sisältää: 347kcal, proteiinia 24,6g, hiilareita 32,3 ja rasvaa 12,9g.

MEIDÄN RESEPTI POROPERUNIIN :)
annoksia 4-5

10 Rosamunda perunaa
2 normaalikokoista punasipulia
muutama loraus oliiviöljyä
300g poron kylmäsavu rouhetta
200g  tuorejuustoa
n.100g emmental juustoraastetta

Arvosanaksi annan näillä: 10-

Kaneliässiä ja bebeleivoksia

Jälkiruuaksi näitä ihanuuksia, NAM! Arvosanaksi näille pyöreä 10.
Kaneliässät resepti löytyy täältä:)

Bebe- leivokset resepti löytyy täältä:)