Maisteluvideo ystäväni Agen kanssa

 En ole muutamaan kuukauteen ollut blogin äärellä. Ja teen tällä kertaa "paluuni" videon muodossa. Meillä on ollut pitkään jo suunnitteilla Agen kanssa maisteluvideo ja nyt saimme aikataulut passaamaan - joten saimme kuvattua videon. Maistelemme videolla urheilujuomia, proteiinipatukoita, urheilujuomaa ja Foodinin suklaaherkkuja. 

Olisiko teillä meille video ideoita?

Pieni tilannepäivitys

Heippa taaseen!
Alkukesän helteet vei energiatasoni todella alas. Jaksoin lähinnä käydä töissä ja odotin loman alkamista kuin kuuta nousevaa. Liikkuminen ja blogi jäi vaan taka-alalle kuin itsellään. Energiat eivät vain riittäneet.
Instagramia olen jonkin verran päivitellyt kuvia @heilautaelamaablogi.

Lomani alkoi heinäkuun puolesssa välissä ja olenkin ehtinyt tekemään jo kaikenlaista. Olen ollut kummankin veljeni perheen luona viettämässä aikaa.
Käytiin enon kanssa Repoveden kansallispuistossa ketunkierroksella. Lenkin pituus oli mittarini mukaan 6km ja kaloreita paloi tuhat. Oli paljon nousua ja laskua, joka teki lenkistä sopivan raskaan. Maisemat olivat upeat. Suosittelen lämpimästi käymään!
Olen käynyt myös enoni kanssa Loviisassa ja sieltä veneretkellä Svartholman linnoituksessa. Tutustumisen arvoinen paikka.
Kävimme myös ystäväni P:n kanssa Latakartanon Koskella, josta saimme otettua upeita kuvia.

Lomaa on nyt takana 2,5viikkoa. Hyötyliikuntaa on tullut aika paljon, mutta ei juuri muuta. Olen kuitenkin päättänyt että lomalla en stressaa syömisistä tai liikkumisistani.
Olenkin miettinyt että kun palaa töihin, olisiko hyvä aloittaa joku nettivalmennus - ainakin liikkumisille. Takataskussa olisi myös juuri minulle tehty ruokavalio, syömisteni perusteella. Miettisin että olisiko syytä aloittaa sellainen.
Vaikka tykkään ehkä enemmän vapaammasta liikkumisesta ja ruokailusta. Mutta olisiko silti pienen ryhtiliikkeen aika.

Kuva Svartholman linnoitukselta. 

"Kirjoitin instagramiin uusimpaan kuvaani näin. 

Haluan että jonain päivänä olisin vielä sinut kroppaani kanssa ja olisin tyytyväinen peilikuvaani.
Toivoisin että kun katson minusta otettuja valokuvia en alkaisi ensimmäisenä tutkimaan mitä virheitä itsestäni löydän.

Haluan että jonain päivänä pystyn olemaan miettimättä mitä muut minusta ja kropastani ajattelevat.
Ettei minun tarvitse miettiä, kehtaanko julkaista tämän tekstin ja/tai kuvan.
Ihailen rohkeita ja aitoja ihmisiä. Jotka tekevät asioita välittämättä siitä mitä muut ajattelevat tai kommentoivat.

Suurimpina mietinnän aiheitani on että riitänkö minä sellaisena kun olen. Olen saanut elämäni aikana kuulla miten olen liian suora ja liian kovaääninen, liian sitä ja tätä. Myös ulkonäköäni on kommentoitu.
Haluan olla jonain päivänä olen riittävästi juuri sellaisena kuin olen. Ne jotka tykkää pysyvät matkassa mukana 💛

Tiedän että nämä asiat ovat omia mörköjä päässäni, joista pääsee toivottavasti ajan kanssa eroon."

Kompastukiveni elämäntapamuutoksessa

Tämä on varmaan yksi kirjoitetuimmistani aiheistani blogissa. Mutta silti haluan taasen tuoda sen esille, koska se askarruttaa mieltäni kovasti ja yritän hakea tähän keinoja muuttaa itseäni.

Herkkuhimot ovat ehdottomasti suurin kompastuskiveni elämäntapamuutoksessani. Ja niistä erossa pysyminen. Olen lapsesta saakka rakastanut roskaruokaa, karkkia ja sipsiä. Pahimmat paheeni on mäkkäri, grillin juustoburgeri ja makkaraperunat, erilaiset juustot, irtokarkit ja sipsit.
Niistä on vaikea olla erossa kokonaan ja sitten en osaa kuitenkaan kohtuu käyttöäkään. En tiedä miten löytäsin kultaisen keskitien. Herkkuhetki/päivä voisi olla se, mutta yleensä se jää kohdallani helposti päälle.
Toinen kompastuskiveni on pitkäjänteisyyden puuttuminen, vaikka paasaan usein että teen kerrankin elämäntapamuutosta kaikessa rauhassa (laihdutuskuurille en enää ala) välillä iskee turhautuminen ja silloin lyön lekkeriksi syömällä herkkuja oikein olan takaa.
Painoni ei ole juurikaan tippunut tämän vuoden aikana, vaikka olen lisännyt pikkuhiljaa runsaasti liikuntaa. Liikun 4-5xviikossa josta 80% on rasvaapolttavaa aerobista liikuntaa.

Vaikka olen päättänyt että muutoksessani tärkeintä on voida paremmin, saada nivelvaivat/selkäni kuntoon ja päästä eroon kokonaan verenpainelääkityksestä (lääkitystä vähennettiin juuri). Niin välillä iskee aivan valtava turhautuminen kun paino ei vaan lähde laskusuuntaan. Itkupotkuraivarit tulee vain välillä ei sille voi mitään. 
Otinkin jokin aika sitten mittanauhalla mitat kropastani ja yritän ottaa kuvia itsestäni, jos niissä alkaa näkymään muutosta.

Liikunta ei ole koskaan ollut minulle ongelma muutoksessa, kunhan pääsen alkuun niin lähden ihan mielelläni liikkumaan. Eikä normiruokakaan ole ongelma, sitä pystyn syömään kohduudella (pääasiassa). Aamupalan olen syönyt lapsesta saakka ja se on yleensä kaksi leipää. Se on vaan minun juttuni ja toimii kohdallani parhaiten. Puuroa syön nykyään silloin tällöinen iltapalaksi.

Toisaalta tuntuu hassulta että ainoa ongelmani on herkkuhimot, luulisi sen olevan voitettavissa.
Olenkin jälleen miettinyt että miten oppisin kohtuutta? Mikä olisi hyvä väli herkkupäivälle - kerran viikossa vai joka toinen viikko? Ideoita?

Yllätyslahja ihanalta ystävältä

Tämä teksti on odottanut luonnoksissa, jotta pääsin kuvaamaan lahjan sisällön ulos. 
Jotenkin ulkona vaan tulee paremmin värit esille kun kuvaa luonnonvalossa.

Sain muutama viikko sitten ihanalta ystävältäni lahjaksi vessaan tämän ihanan virkatun keltaisen maton ja erivärisiä pannunalusia. Olen ollut niin otettu tästä lahjasta.
Arki on välillä niin tasasta tallaamista joten tällaiset lahjat piristävät mieltä pitkäksi aikaa.
Kiitos ihana ystäväni N <3

Elämäntapamuutos video YouTubessa

Katsothan videon loppuun, hauska loppukevennys, hih.