keskiviikko 4. maaliskuuta 2020

Ikuinen laihduttaja joka ei laihdu

Tällainen teksti pyöri mielessäni eräänä iltana kun en saanut unta. Luonnostelin tätä hiljaa mielessäni, mutta en jaksanut nousta kuitenkaan ylös kirjoittamaan ajatuksiani. Selailin kyllä puhelimella blogin vanhoja tekstejä ja mietin että olen tyypillinen jojo laihduttaja. Olen ollut sitä koko ikäni, niin kauan kuin muistan. Olen kokeillut jos jonkinnäköisiä dieettejä: kaalisoppa, pussikeitto, fitfarmin erilaiset valmennukset jne. Olen saanut painoa pudotettua, mutta kilot ovat palanneet korkojen kanssa. Nyt olen sentään tiedostanut että dieetit eivät ole minun juttuni, vaan minun pitää muuttaa elämäntapojani. 
Miten se sitten tapahtuu? En osaa itsekkään vielä antaa siihen vastausta, koska en todellakaan tiedä miten onnistun siinä. Miten tämä voisi olla se kerta että minä todellakin onnistun? Siihen saamme vastauksen tulevaisuudessa. En halua hehkuttaa että nyt alkaa se uusi elämä ja nyt minä teen sen. Ei, ei niin koska sillä luon itse itselleni liian kovat paineet ja tiedän että kun paineet laihdutuksen osalta kasaantuu niin silloin varmasti epäonnistun. 

Katsoin että blogi täytti helmikuussa 5 vuotta ja mietin että ei h....... laihdutusblogi jota ollaan kirjoitettu viivi vuotta laihtumatta. Voin rehellisesti sanoa, että se ajatus todellakin ahdisti ja hävetti. Niimpä muokkailin esittely tekstejä (tunnisteita en osannut poistaa) ym ja jätin tuon kirotun laihdutus sanan joka puolelta pois. Koska se sana on kirous, ruokaremontti ja elämäntaparemontti on omalla kohdallani paljon parempi ilmaisu. 
Voin myöntää että yllä olevien asioiden hävetys/ahdistus myllerryksessä mietin vanhojen blogitekstien poistamista ja aloittamista kokonaan puhtaalta pöydältä. Tulin kuitenkin siihen tulokseen että, "ei Laura" et poista niitä. Se on elettyä elämää ja ilman sitä et olisi nyt tässä tilanteessa. Sinulla kesti vain kauemman aikaa tajuta se. Ja koska rehellisyys on ollut minulle aina elämän tärkeimpi asioita, sortuisin ns.valehteluun jos poistaisin kaikki vanhat tekstit. 

Halu minulla on ollut aina kova laihtua, mutta se ei riitä valitettavasti. Olisihan se ollut hienoa kirjoittaa blogiin että nyt minä onnistuin ja esitellä onnistumiskuvia projektistani. Ja joitakin tällaisia kuvia olen matkan varrella jakanutkin kun olen jonkun dieetin aikana onnistunut laihtumaan. Blogia aloittaessani ajattelin, että juuri blogi auttaa minua laihdutusprojekstissani. Että sen avulla onnistun koska on hienoa kirjoittaa blogiin onnistuneeni, olla se bloggaaja joka pudotti painoa 30kg. Jakaa ennen ja jälkeen kuvia. Viisi vuotta on tosiaan kulunut blogin alusta ja näistä ajatuksista. Enkä ole vielä sitä tekstiä päässyt tekemään. Haluan uskoa että vielä jonainen päivänä jaan sellaisen tekstin, ja että koen onnistuneeni. Sitä tarkoittaako se juuri tuota 30kiloa vai mitä- sen näyttää aika. 


 

2 kommenttia:

  1. Olen havainnut, että moni aloittaa bloggaamaan juuri silloin, kun innostus laihduttamaan syttyy ja haluaa tehdä julkisesti itselleen tavoitteet ja näyttää itselleen (ja muille), että onnistuu. Julkinen paine motivoi, mutta usein vain hetken aikaa. Blogista saa itselleen työkalun ajatuksiin, fiiliksiin ja konkreettisten tekojen esille tuomiseen. Se, että sinun blogisi alkoi laihdutusblogina ja muuttui aikojen saatossa elämäntaparemontti/ pohdinta/harraste-blogiksi, on luonnollista. Blogi elää ihmisen mukana. Hyvä kirjoitus ja rehellinen julkitulo. Pidän sinun blogistasi juuri tämän aitouden vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Et arvaakkaan kuinka paljon tämä kommentti merkitsee minulla, arvostan sitä todella. On hienoa että olet "kulkenut blogini matkassa" lukijana niin pitkään, kiitos siitä siitä. Ja on ollut iloa tutustua sinuun myös henkilökohtaisesti <3
      Tosiaan blogi on muuttunut paljon matkan varrella, mutta niin on muuttunut sen kirjoittajakin. Joten kaipa se on luonnollista että blogikin muuttuu samalla ja niinhän sen varmasti kuuluukin mennä...

      Poista