Lopettaminen - se on käynyt tämän vuoden puolella mielessä useampaan otteeseen. Jollen olisi Helzun, Vanessan sekä muiden mukana olleiden kanssa alkanut toteuttamaan haastesarjaa olisin jo lopettanut blogin kirjoittamisen.
Tammi- ja helmikuun taitteessa tuntui ettei olisi enää mitään kirjoitettavaa. Ettei minulla olisi enää mitään annettavaa tällä blogille. Nyt olen keksinyt kirjoitettavaa hakemalla netistä ideoita ja muutama idean postaussarjaan on tullut itseltä - yllättäen. Minulla on joitakin tekstejä valmiina luonnoksissa, mutta en ole vieläkään tehnyt päätöstä mitä sen jälkeen. Jatkaako vai eikö jatkaa. Into kirjoittamiseen on jollakin tavalla kadonnut.
Muutama kiva haastekin on suunnitteilla joissa haluan vielä olla mukana. Toki voinhan haasteisiin osallistua vaikken enää itse kirjoittaisikaan blogia.
Muutama kiva haastekin on suunnitteilla joissa haluan vielä olla mukana. Toki voinhan haasteisiin osallistua vaikken enää itse kirjoittaisikaan blogia.
Välillä myös mietin että olenko liikaa avannut itseäni ja elämääni tälle blogille, en tiedä miksi.
Blogin alussa merkkailin edistysmisosiossa kuukausitten mittaustulokset, tämän vuoden puolella tämäkin alkoi ahdistamaan minua ja päätin poistaa sieltä kuukaudet. Päätin että merkkailen sinne sitten kun siltä tuntuu. Loin itse itselleni liian suuret paineet painonpudotukseen joten oli pakko viheltää peli poikki.
Minua on jo vaivannut noin. kolmen viikon ajan vasemman jalkapöydän kipuilu kävellessä (välillä levossakin). Alkoi nilkasta ja nyt lähinnä kipu jalkapöydässä. Kävin lääkärillä ja epäili rasitusvammaa, olin sairaslomallakin. En ole juurikaan päässyt liikkumaan tämän takia, joten ruokailutkin ovat olleet välillä niin ja näin. Olen siinä suhteessa ärsyttävä ihminen että liikunnan ja ruokavalion tulee kulkea käsi kädessä, jos toinen romuttuu niin toinenkaan ei pysy hallussa. Vasemman peukalon haava on mennyt umpeen ja tikit on poistettu mutta peukalon pää on edelleen arka. Nämä tietysti vaikuttavat mielialaankin ja turhauttaa oikein toden teolla.
Tänään olin pitkästä aikaa salilla Lippen kanssa, tehtiin yläkroppaa. Oli ihan mukavaa.
Tänään olin pitkästä aikaa salilla Lippen kanssa, tehtiin yläkroppaa. Oli ihan mukavaa.
Voi onpa tuttuja fiiliksiä! Ei tältä vuodelta, vaan aiemman blogin ajalta. Kirjoittelin viimeisen vuoden harvakseltaan laihduttamisesta ja enemmän muista jutuista. Blogista luopuminen oli yllättävän vaikeaa, vaikka mulla oli just toi fiilis, ettei oo enää mitään annettavaa. Pistin blogin lopullisesti hyllylle tuossa viime syksynä. Yllättäen into kirjoittamiseen ja laihduttamiseen palasikin muutaman kuukauden tauon jälkeen ja tässä sitä ollaan. :)
VastaaPoistaBloggaamisesta ei kannata ainakaan ottaa paineita. Lukijoiden miellyttäminen on toissijainen asia, pääasia on kirjoittaa niistä asioista, joista haluaa ja niin usein tai harvoin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Jos tuntuu, että kirjoitustauko on paikallaan, niin sellainen kannattaa pitää. Joskus sekin tekee hyvää, että viettää vaikkapa viikon tai kuukauden kokonaan poissa blogimaailmasta, siis myös muiden blogeista. Haasteita tosiaan voi toteuttaa, vaikkei niistä raportoisikaan parin päivän välein. Blogin pitäisi kuitenkin olla olemassa ensisijaisesti kirjoittajaa varten, ainakin tällaisten laihdutusblogien. Ja mitä tulee avautumiseen, niin mä tykkään lukea blogeja, joissa kirjoitetaan henkilökohtaisistakin asioista. Pintaliitoa en jaksa kauaa seurailla, enkä kirjoitella. Mutta kyllähän se välillä mietityttää, että onko siinä järkeä jakaa hyvin henkilökohtaisia asioita julkisesti. Ainakin joskus se helpottaa oloa, kun saa kirjoitettua fiiliksiä ulos.
En tietenkään toivo, että lopetat kirjoittamisen, mutta aina täytyy kuunnella itseään. Toivottavasti sun fiilis ja jalka paranevat ja kirjoitusintokin vielä löytyy. Tsemppiä! :)
Kiitos aivan ihanasta ja tsemppaavasta viestistä<3
PoistaEhkäpä blogitauko voisi olla paikallaan jossain vaiheessa, katsotaan aika näyttää. Ainakin julkaisen nuo olemassa olevat 6-7 postausta. ¨
Tuo on kyllä totta, tykkään itsekin lukea blogeja jossa kirjoitetaan pintaa syvemmälle. Omat tekstit on välillä pintaa syvemmälle ja välillä taas sellasta pinnallista hömppää:)
-Laura-
Luin vasta nyt tekstisi, eilen en jostain syystä saanut sitä auki :(
VastaaPoistaÄlä ota kirjoittamisesta mitään paineita. Niin kuin edellinen kommentoija sanoikin, niin blogia pitäisi kirjoittaa ensisijaisesti itsensä takia. On ihan luonnollista, että ideat ovat joskus vähissä, eikä siinä mitään. Toisina aikoina taas tuntuu, että on paljonkin sanottavaa, ainakin itselläni. Ymmärrän myös tuon ahdistuksen, että on kertonut itsestään liikaa.
Minä tykkään lukea postauksiasi aiheesta kuin aiheesta, joten en tietenkään toivo lopettamistasi. Tee kuitenkin juuri niin kuin itsellesi parhaaksi näet ja niin kuin sanoitkin, niin haasteita voi ideoida ja niihin voi osallistua, vaikka blogia ei kirjoittaisikaan. Tsemppiä! <3
Kiitos kauniista viestistä Vanessa<3
PoistaMinulla on paha tapa luoda itse itselleni liikaa paineita, yritän opetella siitä tavasta eroon- taitaa olla elämänmittainen polku.
Kiva kun tykkäät lukea höpötyksiäni:)
-Laura-
Luen sun blogia säännöllisesti. Toivottavasti blogia et lopeta. Pidä tauko, jos siltä tuntuu. Aina ei tarvitse kirjoittaa "pakolla" lukikoille tekstiä vaan kirjoita aina silloin, kun siltä tuntuu. Kun kirjoitat blogiin, älä ajattele vain lukijoita, ajattele lähinnä itseäsi. Mieti mitä varten blogi on ja ketä varten. Mielestäni et ole itsestäsi "liikaa" paljastanut blogissa missään kohtaan. Tykkään tyylistäsi kirjoittaa.
VastaaPoistaKiitos Helzu aivan ihanasta kommentista<3 Tsemppaa tosi paljon!
PoistaTäytyy pitää mielessä nuo asiat mitä ja ketä varten blogi on. Hyvä etten ole avautunut liikaa mielestänne.
-Laura-